Suomen
Pankin
pääjohtaja
Suomen Pankin pääjohtaja Risto Ryti. Kuva: Suomen Pankki.
Risto Ryti ennätti toimia Kallion hallituksessa valtiovarainministerinä vain kaksi ja puoli kuukautta, kun presidentti Ståhlberg nimitti hänet Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajaksi (pääjohtajaksi). Ryti otti tehtävät vastaan vasta pari vuotta myöhemmin Kallion hallituksen erottua tammikuussa 1924 ja hoiti Suomen Pankin pääjohtajan tehtävää vuoteen 1940 saakka.
Ryti oli klassisen liberalistisen talousteorian kannattaja. Hänen tavoitteensa oli sitoa markan arvo kultakantaan, jota hän piti maailman parhaana rahajärjestelmänä. 1920-luvun loppupuolella taloudellinen nousu oli vahvaa. Suomessa elettiin korkeasuhdannetta. 1930-luvun alun laman aikana Suomi joutui seuraamaan Iso-Britannian esimerkkiä ja luopumaan kultakannasta.
1930-luku Risto Ryti. Kuva: Yksityiskokoelma
Risto Rytin lamalääkkeet olivat karvaat. Hänen mielestään ei ollut syytä tukea keinotekoisesti yksityisiä henkilöitä tai kannattamattomia yrityksiä. Ryti uskoi, että Suomi onnistuisi nousemaan lamasta vientiä lisäämällä. Suomen kilpailukyky kasvoi, kun palkkatasoa laskettiin muita enemmän. Suomen selvittyä monia muita Euroopan maita nopeammin lamasta Ryti katsoi, että hyöty oli jaettava tasaisesti koko kansalle.
Suomen Pankin pääjohtajana Risto Ryti loi hyvät yhteydet kansainväliseen pankkimaailmaan. Hän oli ajoittain päivittäisessä puhelinyhteydessä Englannin keskuspankin johtoon ja matkusti paljon Keski-Euroopassa, Englannissa ja Yhdysvalloissa.
Vuonna 1934 Englannin kuningas Yrjö V myönsi Risto Rytille Viktorian ritarikunnan komentajamerkin.
Vuonna 1934 Englannin kuningas Yrjö V myönsi Risto Rytille Viktorian ritarikunnan komentajamerkin. Kunniamerkin ulkomaalainen saaja sai ilmoittaa arvosta nimensä jäljessä kirjaimin KCVO (Royal Knight Commander of the Victorian Order). Virallisesti ilmoitettiin, että kunniamerkki annettiin Rytille hänen suurista ansioistaan suomalais-englantilaisten suhteiden kehittäjänä ja vaalijana. Kunniamerkin myöntämisen varsinaisena aiheena oli Rytin onnistunut välittäjäntyö Englannin kuningashuoneen ja Suomen hallituksen kiistassa, joka koski edesmenneen tsaari Nikoilai II:n sisaren ja kuningas Yrjö V:n serkun, suuriruhtinatar Xenia Alexandran vaatimaa korvausta Halilan keuhkotautiparantolasta Uudellakirkolla. Suuriruhtinatar piti parantolaa keisarihuoneen omaisuutena, jonka Suomen hallitus kiisti. Kun Englannin hallitus uhkasi supistaa tuontia Suomeen, Ryti sai neuvotteluissa Suomen eduskunnan suostumaan korvaukseen. Ryti puolestaan sai englantilaisilta lupauksen, että asiasta ei kerrota Neuvostoliiton hallitukselle. (Kuvaus on Sakari Virkkusen kirjasta Ryti. Myrskyajan presidentti, 1985).
Ryti vastusti valtion puuttumista talouselämään. Hän ei hyväksynyt sosialistista talouspolitiikkaa eikä myöskään saksalaista kansallissosialismia. Kotimaassa Ryti vastusti äärioikeistolaisuutta kaikissa sen muodoissa. Ryti oli ennen muuta brittiläisen kulttuurin ja amerikkalaisen yritteliäisyyden ihailija.
Risto Ryti osallistui Kansainliiton toimintaan taloudellisia kysymyksiä ja rahapolitiikkaa käsittelevien komiteoiden jäsenenä 1927–1939 ja 1940. Hän kuului muun muassa Kansainliiton taloudellisten lamakausien tutkimuskomiteaan. Ryti toimi Kansainliiton taloudellisiin kysymyksiin erikoistuneen Economic and Financial Organisation järjestön taloudellisen komitean varsinaisena jäsenenä 1937–1939. Hän oli arvostettu asiantuntija ja toimi useissa erityiskomiteoissa perehtyen mm. valuuttakysymyksiin ja 1930-luvun laman taloudellisiin haasteisiin. Myös Kansainliitossa Ryti kannatti tiukan budjetin ja sopeuttamisen politiikkaa ja mahdollisimman vapaata kansainvälisen kaupan järjestelmää. Hän ei uskonut suhdannepolitiikan käyttöön tai valtion interventioihin. Taloudellisessa komiteassa ja lamadelegaatiossa hän edusti talouspoliittisesti ja taloustieteellisesti uusklassista liberaalia vähemmistöä.
Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja Risto Ryti esitelmöimässä Suomen Vientiyhdistyksen kokouksessa 1937. Eturivissä vasemmalla tasavallan presidentti Kyösti Kallio ja oikealla ulkoministeri Rudolf Holsti, toisessa rivissä oikealla pääjohtaja Rolf Witting ja toisena vasemmalta everstiluutnantti Aladár Paasonen. Kuva: Aarne Pietinen. Museovirasto.
Pankinjohtajakaudellaan Risto Ryti toimi Suomen Vientiyhdistyksen hallituksen jäsenenä, Veronmaksajain Yhdistyksen hallituksen jäsenenä ja Osuuskassojen Keskus Oy:n hallintoneuvoston jäsenenä. Hän kuului Suomen Kulttuurirahaston perustajiin ja valittiin 1937 rahaston kunniaesimieheksi.
Vuonna 1920 Risto Ryti kirjoitti J. K. Paasikivelle, että hallituksen avuksi tuli asettaa taloudellinen neuvottelukunta, joka keskittyy asioihin, jotka vaativat asiantuntevaa harkintaa ja aikaa. Ministereillä kun ei ole aikaa pohtia tärkeitä kriisiajan taloudellisen suunnittelun kysymyksiä eikä mahdollisuuksia suunnitella yhtenäistä talouspolitiikkaa. Kun taloudellinen neuvottelukunta vuonna 1928 perustettiin, Ryti nimitettiin sen jäseneksi. Hän toimi myös 1929 asetetun taloudellisen puolustusneuvoston varapuheenjohtajana.
Suomen Pankin pankkivaltuusmiesten kokous lokakuussa 1939. Vasen rivi edestä: Kalle Jutila, Juho Pilppula, Juhani Leppälä, Erik von Frenckell, Antti Hackzell ja Vihtori Vesterinen pöydän päässä Väinö Tanner oikea rivi takaa: Risto Ryti, Johan Helo, Mauno Pekkala, Eino Kilpi, Väinö Salovaara, Kaaperi Kivialho, Jukka Rangell. Kuva: Museovirasto.