Lapsuus
ja nuoruus
Risto Rytin suku on kotoisin Huittisista. Hänen esivanhempansa olivat satakuntalaisia ratsutilallisia tai talollisia. Risto Rytin isänpuoleinen isoisä oli rusthollari Karl Kaarlenpoika Yli-Mauriala (1828–1871) ja isoäiti Maria Karolina Jaakontytär Kyssä (1827–1892). Heidän toinen lapsensa Kaarle Evert Kaarlenpoika Yli-Mauriala (1854–1931) on Risto Rytin isä. Hän avioitui v. 1884 Ida Vivika Junttilan (1863–1929) kanssa, ja he ostivat vuonna 1885 Loiman kylästä Rytin tilan ja omaksuivat samalla tilan nimen sukunimekseen. Kaarle Evert ja Ida saivat kymmenen lasta, joista Risto Heikki oli neljäs.
Risto Heikki Ryti syntyi 3.2.1889. Hän sai yhteiskunnallisen toiminnan mallin isältään Kaarle Rytiltä, joka oli mukana monissa kunnan luottamustoimissa ja hankkeissa, joissa edistettiin Huittisten maataloutta ja kunnan etua. Hänet valittiin Huittisten kunnanvaltuuston jäseneksi. Hän kuului Huittisten isäntäyhdistyksen ja hevoskasvatusyhdistyksen johtokuntaan, toimi osuusmeijerissä, Huittisten Turvepehkutehdas Oy:n hallituksen puheenjohtajana, Huittisten Säästöpankin isännistön puheenjohtajana ja Huittisten Telefooni Osakeyhtiön hallituksessa.
Kaikki Rytin perheen lapset koulutettiin, mutta vain Risto ja Elsa saivat akateemisen koulutuksen. Risto Rytin koulutiellä keskeinen vaikuttaja oli Ida-äidin ohella Länsi-Suomen kansanopiston rehtori Maunu Kustaa Knaapinen, joka antoi Risto-pojalle yksityisopetusta ja suositteli häntä sitten Poriin Klassilliseen Lyseoon.
Porin lyseon VIII luokka lukuvuotena 1905-1906 kuvattuna lyseon sisäänkäynnin edustalla. Vasemmalla edessä: Martti Jaakkola, Set Suomalainen, lehtori David Lassila, Risto Ryti ja Väinö Aaltonen. Keskirivissä: Erkki Eskola, Uuno Pohjanlehto, Oskari Juusela, Into Selin ja Jussi Varpela. Takarivissä: Sulo Karikoski, Aarne Salokangas, Kalle Rautakoski, Kalle Mattila. Kuva: Julius Grape. Satakunnan Museo.
Risto Rytin luokkatoveri Martti Jaakkolan mielestä Rytillä oli ”aivan tavaton muistikyky yhtyneenä selvään ja yllättävän nopeaan loogiseen ajattelukykyyn.” Juhani Saarisen mukaan Risto Rytin kouluvuodet antoivat hänelle laajan sivistyspohjan, jota hän omalla lukeneisuudellaan jatkuvasti täydensi. Näillä erinomaisilla eväillä varustettuna ylioppilas Ryti lähti Porin kaupungista kohti jatko-opintoja.
Seitsemäntoistavuotias lakitieteen ylioppilas Risto Ryti. Kuva: Museovirasto.
Porin Klassillisen Lyseon vahva latinan kielen opiskelu tuotti perusteellisen tietämyksen Rooman valtakunnan historiasta. Sosiaalipsykologian professori Klaus Helkama pohtii artikkelissaan Risto Rytin identiteettiä ja sen kehitystä. Hän kirjoittaa: Rytin ihanteena oli Rooman tasavallan aikainen maanviljelijä Cincinnatus, joka voitettuaan sotaretken diktaattorina palasi pellolleen kyntämään. Cincinnatuksesta hän kertoi lapsilleenkin. Linkomiehen vankila-aikoina kirjoittamissa kirjoissa taas mielenkiinnon kohteena on useimmiten puoli vuosituhatta Cincinnatuksen jälkeen koittanut keisariaika. Rytin identiteetin vaatimatonta puolta kuvaa myös hänen lähimmän, talous- ja pankkimiehistä koostuneen kuuden hengen ystäväpiirinsä itselleen antama itseironinen nimitys, ”Yksinkertaisten yhdistys”.