Sotasyyllisyys
ja vankila
Risto Ryti sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä puolustusasianajajansa Hjalmar J. Procopén kanssa. Kuva: Osvald Hedenström. Kuva. Lehtikuva.
Risto Ryti erosi presidentin virasta ennen välirauhansopimuksen solmimista elokuussa 1944 ja palasi Suomen Pankin johtoon J. W. Rangellin vetäydyttyä oma-aloitteisesti sivuun. Ryti tarttui tiukoin ottein valtakunnan rahapolitiikkaan. Hänen rahapolitiikkansa perustui inflaationvastaiseen taisteluun ja valuuttatilanteen parantamiseen vientiä elvyttämällä. Kesällä 1945 ulkopoliittiset paineet sekä kommunistien vaatimukset Suomessa johtivat Risto Rytin ja kuuden muun niin sanottuina sotasyyllisinä tuomittavien pidättämiseen.
Risto Ryti valmistautui voimanponnistukseen huolellisesti puolustusasianajajansa, entisen ulkoministeri Hjalmar J. Procopén kanssa. Rytin yli 100 sivuinen puhe on luettavissa Kyösti Lallukan toimittamasta teoksesta Risto Rytin puolustus (1989). Helmikuun 2. päivä pitämässään loppupuheenvuorossa Ryti totesi: ” Minulla on hyvä omatunto. Olen aina koettanut voimieni ja parhaan ymmärrykseni mukaan pyyteettömästi palvella maatani ja toivon jossain muodossa voivani tehdä sitä tulevaisuudessakin. Mutta isänmaan palveluksessa ei paikka ole ratkaiseva, vaan tahto. Se voi yhtä hyvin käydä päinsä vankilassa kuin presidentin linnassa.”
Helmikuussa 1946 Ryti tuomittiin kymmeneksi vuodeksi kuritushuonevankeuteen. Hän oli vangittuna 19.5.1949 saakka, jolloin hänet armahdettiin terveydellisistä syistä. Vankilassa hän kirjoitti taustamuistioita talouspolitiikasta ja erityisesti sosialisointia vastaan.
Muut tuomitut olivat pääministeri (1941–1943) J. W. Rangell, pääministeri (1943–1944) Edvin Linkomies, ministeri Väinö Tanner, Suomen Berliinin suurlähettiläs T. M. Kivimäki, ministeri Henrik Ramsay, ministeri Antti Kukkonen ja ministeri Tyko Reinikka.
Suomen Ulkomaankauppaliiton vuosikokous 1952. tuolissa edessä J.K. Paasikivi, edessä toinen oikealta Risto Ryti ja heidän välissään eversti Ragnar Grönvall. Kuva: Hufvudstadsbladet. Museovirasto.
Vapauduttuaan Risto Ryti ei palannut julkiseen elämään, mutta osallistui kuitenkin joidenkin hänelle tärkeitten organisaatioiden tilaisuuksiin. Yhteiskunta ei kuitenkaan unohtanut häntä. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ja Rytin oma satakuntalainen osakunta muistivat häntä korkeilla kunnianosoituksilla. Valtioneuvosto maalautti vuonna 1955 hänen muotokuvansa ja 1956 Ryti sai (poissaolevana) valtiotieteiden kunniatohtorin arvon Helsingin yliopistossa.
Gerda Ryti oli miehensä vahva henkinen tuki. Entinen presidentti Risto Ryti ja hänen vaimonsa Gerda Ryti äänestävät presidentinvaalien valitsijamiesvaaleissa tammikuussa 1956. Kuva U. A. Saarinen. Museovirasto. Kuva: U. A. Saarinen. Museovirasto.
Risto Ryti kuoli 25.10.1956 Helsingissä. Hautajaisista muodostui harras, isänmaallinen surujuhla, jossa hänen elämäntyötään muistettiin suurella tunnustuksella.
Presidentti Risto Rytin hautajaiset 11.11.1956, saatto Tuomiokirkon portailla. Kuva: Museovirasto.