Risto Ryti muistetaan sota-ajan uhrautuvana Tasavallan presidenttinä. Ryti teki kuitenkin pidemmän uran Suomen johtavana talousvaikuttajana.

Risto Ryti otti talouspolitiikan ohjat käsiinsä toimiessaan 1920- ja 1930-luvuilla valtiovarainministerinä ja Suomen Pankin pääjohtajana. Hän oli tärkeä vaikuttaja siinä, kun nuori tasavalta kiinnitettiin kansainväliseen talousjärjestelmään. Ryti uurasti onnistuneesti Suomen kansainvälisen uskottavuuden palauttamiseksi. Sen ansiosta maa kyettiin luotsaamaan läpi 1930-luvun alun pula-ajan.

Kylmästi laskeva mies on ensimmäinen kokonaisesitys Risto Rytin vaikuttavasta ja dramaattisesta urasta talouspäättäjänä. Teos kuvaa Rytin viileästi ajattelevana talousasiantuntijana, jonka tulkintoihin talouden tilasta ja tarvittavista korjaustoimista luotettiin ulkomaita myöten. Rytin osoitetaan olleen myös kansallisten ja kansainvälisten suhdeverkostojen rakentaja. Hän oli vakaumuksellinen liberaali aikana, jolloin vapaamielisyys oli vastatuulessa.

Suomen Pankin ja taloushistorian vahva asiantuntija valtiotieteen tohtori Antti Suvanto arvioi Kansantaloudellisessa Aikakauskirjassa Risto Ryti -seuran julkaisusarjassa ilmestyneen teoksen

Sakari Heikkinen, Antti Kuusterä ja Seppo Tiihonen, Kylmästi laskeva mies. Talousvaikuttaja Risto Rytin elämä. Otava 2022.

Risto Rytin talouspoliittinen ura ”alkoi tilanteessa, jossa rahaolot olivat maailmansodan ja sisällissodan jäljiltä sekasortoiset, valtio luottokelvoton ja kansa kahtia jakautunut. Suomelle aiemmin tärkeä Venäjän kanssa käyty kauppa oli supistunut olemattomiin. Rytin tehtävänä oli tasapainottaa valtiontalous, saattaa kauppatase ylijäämäiseksi, palauttaa maan luottokelpoisuus ja vakauttaa rahaolot. Ryti oli tuolloin valtiovarainministerinä ensin J.H. Vennolan ja myöhemmin Kyösti Kallion vähemmistöhallituksissa.”

Vuonna 1939 Ryti joutui uusien haasteiden eteen: ”Neuvostoliitto aloitti sodan Suomea vastaan 30. marraskuuta 1939. Sosiaalidemokraatit vetivät tukensa A.K. Cajanderin hallitukselta, joten oli heti löydettävä uusi pääministeri. Tasavallan presidentti Kyösti Kallio kävi henkilökohtaisesti taivuttelemassa Risto Rytiä tähän tehtävään. Sodan ajan pääministerinä ja tasavallan presidenttinä

Ryti ”ei enää voinut pohtia sitä, kuinka paljon puolustusmenojen osuus on valtion me noista ja kansantulosta, ja ovatko varusteluhankinnat kansantaloudellisesti kannattavia”.”

Suvannon arvio päättyy tähän:
”Kirjoittajat ovat tehneet suurtyön kokoamalla hajanaisesta aineistosta kattavan ja johdonmukaisen esityksen Risto Rytin elämäntyön vähemmän tunnetuista, mutta monessa mielessä kaikkein keskeisimmistä vaiheista. Kirjassa on käytetty hyväksi Kansallisarkiston digitoimaa lehdistöaineistoa. Sieltä löytyy runsaasti referaatteja Rytin julkaisemattomiin puheisiin ja esitelmiin, mikä mukavalla tavalla täydentää kuvaa Rytistä vapaan markkinatalouden vankkumattomana kannattajana, mutta myös pragmaatikkona, joka kovin usein joutui periaatteistaan poikkeamaan.”

Lue koko arvio
32090849_KAK_4_2022_Taloustieteellinen_Yhdistys_nettipdf_22_12_16-144-150.pdf (taloustieteellinenyhdistys.fi)

Professori Niklas Jensen-Eriksenin arvio Sakari Heikkisen, Antti Kuusterän ja Seppo Tiihosen teoksesta Kylmästi laskeva mies: Talousvaikuttaja Risto Rytin elämä (Otava 2022) julkaistiin Scandinavian Economic History Review -aikakauskirjassa.

Jensen-Eriksen kirjoittaa:
Ryti was known as an intelligent and skilful economic expert and few people had negative opinions of him or his moderate political party. Ryti was not known for his social skills, and in fact he seemed to have had only a few close friends. Nevertheless, he had managed to build substantial networks, which Heikkinen, Kuusterä and Tiihonen describe in detail. His marriage to Gerda Serlachius, who belonged to an influential elite family with strong presence in business and law circles, helped to expand such networks even further.

In the foreword of their book (p. 7), the authors argue that previous scholarship has ‘distorted’ the view of Ryti by focusing overly much on his actions as Prime Minister and President of the Republic of Finland and marginalising his main career as a central bank governor and economic policymaker. This 647-page book has now balanced the picture by offering us the first thorough scholarly analysis of Ryti’s many roles in the Finnish economy.