Pääministeri
Risto Rytin nimitettiin talvisodan alussa pääministeriksi (01.12.1939–27.03.1940 ja 27.03.1940– 19.12.1940). Tähän ratkaisuun vaikuttivat luottamukselliset suhteet erityisesti ulkoministeri Väinö Tannerin ja presidentti Kyösti Kallioon. Ryti kieltäytyi ehdottomasti pääministerin paikasta, mutta Kallion ankara painostus sai hänet suostumaan.
Rytin vahvin ominaisuus sodanaikaiseen pääministerin tehtävään oli, että hän ei vaikeimmallakaan hetkellä menettänyt arvostelukykyään. ”Meidän on säilytettävä päämme kylmänä, vältettävä tunne- ja toiveajattelua, rakennettava vain tosiasioille”, oli pääministerin rationaalinen linja.
Risto Ryti Rytin I hallitus kokoustaa vuosien 1939-1940 taitteessa. Vasemmalla puolen pöytää oikealla Ryti ja ulkoasiainministeri Väinö Tanner. Rytiä vastapäätä Juho Kusti Paasikivi ja pöydän päässä presidentti Kyösti Kallio.
Ulkopolitiikka ja pian koko valtion poliittinen johto tuli yhä enemmän pääministeri Risto Rytin käsiin presidentti Kyösti Kallion sairastellessa. Rytillä ja Väinö Tannerilla oli läheiset suhteet länsivaltoihin, ennen muuta Englantiin. Molemmat lähtivät siitä, että sota oli saatava päättymään mahdollisimman nopeasti. Maaliskuussa 1940 he tarttuivat välittömästi avautuneeseen neuvottelumahdollisuuteen ja Moskovan rauha allekirjoitettiin 13.3.1940 Rytin johtaessa Suomen rauhanvaltuuskuntaa.
Risto Ryti ja Väinö Tanner olivat läheisiä työtovereita 1920-luvulta lähtien ja tulivat hyvin toimeen, vaikka olivat persooniltaan aivan erilaisia.