Muistomerkit
Risto Rytin elämäntyötä on kunnioitettu lukuisin muistomerkein ja -laatoin, mitalein ja muotokuvin. Hän on keskushenkilö myös joukossa näyttämöteoksia.
Muistomerkki paljastettiin vuonna 1994 Helsingissä Hesperian puistossa, Pohjoinen Hesperiankatu 1.
Vastuun vuodet sai aikaan keskustelun, jossa pohdittiin abstraktin taiteen ja näköispatsaan paremmuutta ja ylipäätään Myllerin teoksen laatua. Risto Ryti -seura syntyi osana patsaskeskustelua. Risto Ryti -seura järjesti 19.10.2011 seminaarin Valtionpäämiesten muistomerkit ja muistaminen, jossa tutkijat ja tekijät analysoivat tätä keskustelua. Seminaarin puheenjohtajana toimi Risto Ryti -seuran ensimmäinen puheenjohtaja ja perustajajäsen akateemikko Päiviö Tommila.
Seminaarissa eduskunnan intendentti, Helsingin yliopiston taidehistorian dosentti Liisa Lindgren pohti Valtionpäämiesten muistomerkkejä ja monumentaalitaiteen logiikkaa. Jyväskylän yliopiston Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen tutkijatohtori Tuuli Lähdesmäki kuvasi Abstraktien henkilömonumenttien vastaanottoa julkisessa keskustelussa, Kuvanveistäjä Matti Peltokangas kertoi muistomerkin syntyprosessista otsikolla Ajatuksesta muistomerkiksi, Helsingin taidemuseon veistosvastaava filosofian tohtori Teija Mononen puhui Valtiomiesmuistomerkeistä ylläpidon ja huollon näkökulmasta.
Huittisten museon pysyväisnäyttely Presidentti Risto Ryti – juuret Huittisissa kertoo Rytin elämänvaiheista lähtien hänen lapsuudenkodistaan Huittisten Loimankylässä. Tie vei ylioppilaaksi, lakitieteen opintoihin ja Suomen pankin edelleenkin pitkäaikaisimmaksi pääjohtajaksi. Talvisodan pääministeri ja jatkosodan presidentti on jatkuvasti ajankohtainen ja keskusteltu henkilö. Museossa ovat esillä kaikki kotimaiset ja ulkomaiset Rytille myönnetyt ritarikuntien kunniamerkit muutamaa kunniamerkkiä lukuun ottamatta.
Huittisissa on myös Risto Rytin katu ja Risto Ryti -sali. Rytin vanhempien syytinkitalo, Ryti-talo sijaitsee Raskalassa.