Risto Ryti -seuran vuosikokous järjestettiin 15.2.2024.
Seuran valtuuskunnan puheenjohtajana jatkaa tohtori Lasse Lehtinen, joka on toiminut tässä tehtävässä vuodesta 2012. Uudeksi jäseneksi valtuuskuntaan valittiin professori Henrik Meinander. Hän kirjoitti seuran toimittamaan teokseen Presidentti johtaa artikkelin ”Risto Ryti: Luonne, konteksti ja sattuma”, jossa hän pohti Rytin johtajuutta toisen maailmansodan vaikeina vuosina.
Seuran hallituksen puheenjohtajana toiminut Juha Korppi-Tommola jätti tehtävän. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä. Hallituksesta erovuorossa olleen ministeri Elina Valtosen seuraajaksi vuosikokous valitsi apulaisprofessori Johanna Rainio-Niemen. Muut hallituksen jäsenet ovat tuottaja Jaakko Erkinheimo, lainsäädäntöneuvos Ilkka Harju, maisteri Henri Korhonen, sivistysjohtaja Eija Mattila, vuorineuvos Simo Palokangas, toimitusjohtaja Pertti Ramstedt, suurlähettiläs (emer.) ja tohtori Jarkko Vesikansa.
Risto Ryti -seura kiittää vuodesta 2010 toiminutta puheenjohtajaa Juha Korppi-Tommolaa ansiokkaasta työstä seuran hyväksi. Hän tuli tehtävään vuonna 2010, kun seuran oli varsin sekavassa tilanteessa edellisen puheenjohtajan sekä sihteerin sairastuttua. Korppi-Tommolan 14 vuotta kestäneellä kaudella seura on järjestänyt kahdeksan Risto Ryti -seminaaria Huittisissa, neljä seminaaria Helsingissä ja yhden seminaarin Porissa. Lisäksi seura on tuottanut artikkelikokoelman ”Presidentti johtaa” (2013) ja teoksen ”Kylmästi laskeva mies. Talousmies Risto Rytin elämä” (2022). Seura on avannut Risto Rytin elämäntyöstä kertovan verkkosivun, jonne on sijoitettu runsaasti aineistoa Rytiin liittyen. Vuonna 2022 Korppi-Tommola neuvotteli kolmikantasopimuksen, jonka mukaan Alfred Kordelinin säätiö rahoittaa Huittisissa järjestettävän Risto Ryti -seminaarin, Huittisten kaupunki tarjoaa puitteet ja Risto Ryti -seura tuottaa seminaarin sisällön. Ensimmäinen seminaari ”Poliittisen johtajuuden ääripäät” järjestettiin syksyllä 2023.
Risto Ryti seuran uusi puheenjohtaja Risto E. J. Penttilä tervehti seuran jäseniä seuraavin sanoin:
Ryti, Mannerheim ja Stubb
”Raja railona aukeaa.
Edessä Aasia, itä.
Takana länttä ja Eurooppaa.
Varjelen vartija sitä.”
Venäjän hyökkäys Ukrainaan teki näistä Uuno Kailaan sanoista ajankohtaisempi kuin koskaan sitten 1930-luvun, jolloin Rajalla julkaistiin.
Samalla ajankohtaisiksi ovat nousseet presidentit Ryti ja Mannerheim. Lännen turvatakuut, pohjoismainen suuntaus ja hyvät suhteet Britanniaan ja Yhdysvaltoihin olivat Rytin ja Mannerheimin tavoitteita. Nyt ne ovat Suomen turvallisuuspolitiikan kulmakiviä.
Presidentti Aleksander Stubbin ulkopolitiikka on lähempänä Rytin ja Mannerheimin ulkopolitiikkaa kuin yhdenkään sodan jälkeisen presidentin. Paasikivi, Kekkonen ja Koivisto harjoittivat ikonista Paasikiven ja Paasikiven-Kekkosen linjaa. Ahtisaari oli siirtymäkauden presidentti, jonka länsimielisyys erotti hänet edeltäjistään. Tarja Halonen harjoitti globaalia ulkopolitiikkaa. Niinistö palasi niin lähelle Paasikivi-Kekkosen linjaa kuin EU-jäsenyys salli. Edeltäjiensä tapaan myös hän katsoi maailmaa pitkälti Moskovan näkökulmasta.
Nyt Suomi on osa Pax Americanaa, Yhdysvaltain takaamaa läntistä maailmanjärjestystä. Niin kauan kuin Venäjän hyökkäys Ukrainaan jatkuu, Suomi on lännen pohjoinen etuvartio. Kun sota joskus päättyy, olemme uuden eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen arkkitehti.
Risto Rytin ajankohtaisuus ei rajoitu Suomen ulkopolitiikkaan. Kysymykset sotasyyllisyydestä ja sotakorvauksista ovat esillä eri puolilla maailmaa. Myös keskuspankkien rooli puhuttaa kaikkialla.
Risto Ryti -seuralla on hieno mahdollisuus edistää keskustelua Suomen ulkopolitiikasta, keskuspankin roolista, sotasyyllisyydestä, sotakorvauksista ja henkilökohtaisesta vastuunkannosta.
Toivotan vanhoille ja uusille jäsenille hyvää kevättä ja kesää!
Risto E. J. Penttilä
Risto Ryti -seuran puheenjohtaja
Vuosikokouksen aluksi dosentti Jukka-Pekka Pietiäinen kertoo Vihtori Kosolasta. Pietiäisen kirja Vihtori Kosola. Mies ja myytti ilmestyi syksyllä 2023. Vihtori Kosola oli edistyksellinen maanviljelijä, jääkärivärvääjä, kalterijääkäri, konekiväärimies ja lakonmurtaja sekä eteläpohjalainen maalaisliittolainen järjestöjyrä, joka nousi hiukan sattumalta vuoden 1929 lopulla kommunisminvastaisen taistelun keulakuvaksi. Kosola oli lapuanliikkeen kiistaton johtaja: uransa huipulla talonpoikaismarssissa 1930. Kun lapuanliike lakkautettiin Mäntsälän kapinan jälkeen, Kosola syrjäytyi ja alkoholisoitui. Hänen elämänsä päättyi vain 52-vuotiaana joulukuussa 1936.